Musiikkia – Saimaa Jazz

Musiikki ja pelit viihdyttävät ja ovat tie rentoutumiseen

Linnea Gorczany — Fri, 27 Mar 2020 14:27:23 +0000

Kasinopelit ovat suosittu tapa viettää aikaa ja saada jopa hieman ylimääräistä taskurahaa. Pelejä riittää nykyaikana jokaiseen lähtöön, ja useissa peleissä myös musiikilla on vahva rooli. Erilaisia musiikkia sisältäviä pelejä riittää laidasta laitaan – tarjolla on esimerkiksi jazz-aiheisia pelejä sekä kuuluisien rock-artistien ja -yhtyeiden musiikkia sisältäviä nimikkeitä.Kasinopeleillä ja musiikilla on myös paljon yhteistä; molemmat niistä ovat keinoja viihtyä ja rentoutua sekä saada ajatukset pois arkiasioista. Etenkin kolikkopeleissä yhdistyvät usein sekä pelaaminen että musiikki, mikä tekee pelikokemuksesta erittäin viihdyttävän ja jännittävän. Käymme tässä artikkelissa läpi, mitkä ovat musiikkia sekä pelejä yhdistäviä tekijöitä. Varmaa on, että molemmat sekä viihdyttävät että auttavat rentoutumaan.

Rentoutuminen

Musiikki on enemmän tai vähemmän osa jokaisen arkea. Toiset kulkevat jatkuvasti kuulokkeet korvissa, kun taas monille musiikki on osa arkea ostoskeskuksissa, television kautta tai erilaisten konserttien välityksellä. Uskallamme kuitenkin väittää, että suurin osa musiikin ystävistä käyttää melodioita ja sävelmiä auttamaan rentoutumisessa; lenkkipolulla metsässä tai kotona kynttilän valossa rauhoittava melodia tai saksofonisoolo taustalla auttaa mieltä unohtamaan arjen murheet ja keskittymään hetkeen. Peleillä on usein sama vaikutus; kolikkopelin avaaminen puhelimella vaikka työmatkalla tai sohvan nurkassa on helppo tapa keskittyä yksinkertaiseen aktiviteettiin ja unohtaa hetkeksi työhön tai opiskeluun liittyvä stressi. Nämä kaksi asiaa on helppo myös yhdistää, sillä miltei kaikki pelit sisältävät jonkinlaisen taustamusiikin. Vie aikaa ja kokeile sitä – saatat yllättyä!

Viihdettä parhaimmillaan

Vaikka musiikki etenkin rauhallisessa muodossa onkin suuri apu rentoutumiseen, on sen päätyö kuitenkin viihdyttää. Kukapa ei olisi kotona avannut lempikappalettaan, soittanut sitä volyymit kaakossa ja tanssinut itseään uuvuksiin? Viihtyminen on myös se syy, minkä takia lähdemme esimerkiksi yökerhoon tai kuuntelemaan lempiyhtyettämme konserttiin tai festareille. Yhtä lailla pelien on tarkoitus viihdyttää. Vaikka pelaajien päätavoite onkin voittaa kasinopeleistä rahaa, eivät valmistajat turhaan käytä aikaa ja resursseja tarinallisten ja grafiikoiltaan huippuluokkaisten pelien kehittämiseen – he haluavat, että pelaajat viihtyvät. Ei ole siis ihme, että niin kasino- kuin videopelaaminenkin on miljoonien ihmisten päivittäinen lempiharrastus. Tässäkin kohtaa musiikin ja pelin onnistunut yhdistelmä takaa parhaan viihdekokemuksen, ja tänä päivänä pelimusiikki onkin yhä tärkeämmässä asemassa.

Kim Herold

Linnea Gorczany — Mon, 06 Mar 2017 08:46:29 +0000

Kim Herold on yksi suomalaisen musiikkialan keskipitkän aikavälin vaikuttajista. 70-luvun lopulla syntynyt tähti aloitti uraansa mallina, mutta siirtyi nopeasti musiikin puolelle. Laulaja ja lauluntekijä Herold puski itsensä suomalaiselle musiikkialalle ensin Humane-yhtyeen keulakuvana.Bändi ei kuitenkaan elänyt ikuisuuksiin, vaan vuonna 2004 perustettu bändi päätti pitää miettimistauon vuonna 2008. Virallisesti bändi meni tauolle, mutta 9 vuotta taukoa viittaa kylläkin siihen, että kyseistä bändiä tuskin tullaan näkemään enää lavoilla. Nelivuotisen uran aikana bändi kerkesi julkaista kaksi englanniksi laulettua albumia ja osallistua myös Euroviisujen karsintoihin. ’Wish God Was a Woman’’ oli Humanen ehdoton hitti, jonka pehmeä saundi muistutti hieman ajan hetkiä. Albumilta Welcome to This Wonderland löytyi myös muita suosittuja biisejä, kuten Rescue Me ja Crucify, jotka olivat tunnelmaltaan pirteämpiä.Vapaa-ajallaan mallina työskennelleen Heroldin on kuultu myös pitävän kasinopeleistä. Autenttisuuden metsästys ei yllättäen kuitenkaan ole jatkunut peliharrastukseen. Artisti on tunnettu hänen akustisen kitaran äänestä ja lauluista vinyyleistä sekä uuden levyn hetkittäisistä tunnelmointihetkistä. Pelatessaan hän ei kuitenkaan mene perinteiselle kasinolle, sillä sen sijaan suosittu nettikasinoiden tarjoama Mega Fortune -slotti on myös laulajan suosikki. Casino bonukset antavat mahdollisuuden kokeilla tähden lempipeliä ylimääräisellä pelirahalla.Vuonna 2008 Kim Herold lähti kuitenkin edistämään soolouraansa ja menestyi sillä välittömästi julkaistuaan sinkun ’’Social Butterfly’’. Kyseinen kappale julkaistiin toukokuussa, ja siitä tuli yksi vuoden 2008 kesähiteistä, joka varmasti palauttaa yhä monen mielet kyseiseen kesään. jos sen kuulee taustalta. Soolourallaan Kim Herold jatkoi samalla linjalla, mutta ensimmäisen soololevyn tunnelma jatkui yhä kevyempään suuntaan. Tähän varmasti vaikutti, että Kim Heroldin akustinen tunnelma tuli yhä enemmän esille. Vuoden 2011Easy Love -levy jatkoi 2008 julkaistun ’’DrunkSoberLoveMusic’’ -teoksen jalanjäljissä.Levy ei kuitenkaan tehnyt läpimurtoa samalla tavalla kuin ensimmäinen levy. Herold julkaisi kolmannen soolouransa täyspitkänsä vuonna 2014, mutta se poikkesi radikaalisti edellisistä levyistä. Ensinnäkin levy oli laulettu suomeksi, ja sen lisäksi levyn yleistunnelma on huomattavasti suomalaisempi. Levyn biiseiltä löytyy melankoliaa ja toisaalta vanhemman suomalaisen musiikin tunnelmaa. Albumi kuitenkin on tunnistettavasti Heroldia, sillä niin laulutyyli kuin akustisen säestys on pysynyt saman kaltaisena kuin läpi uran, vaikka levy on selkeästi tyystin uusi suuntaus tähden musiikissa.

Musiikistaan kuuluisia elokuvia

Linnea Gorczany — Tue, 17 Mar 2015 21:21:09 +0000

Suurimmassa osassa elokuvista käytetään musiikkia ainakin jonkin verran esimerkiksi tunnelman luomiseen ja syventämiseen. Joissakin elokuvissa musiikilla on vain pieni rooli, kun taas toisissa se on pääosassa – musikaalit saattavat luottaa pelkkään musiikkiin juonen viemisessä eteenpäin. Elokuvissa käytettävä musiikki voi olla tyyliltään millaista musiikkia tahansa riippuen elokuvan tyylistä ja siitä, millaista tunnelmaa kussakin kohtauksessa halutaan syventää.Musiikistaan kuuluisista elokuvista kenties suosituin on Richard Lesterin vuonna 1965 ohjaama Beatles-elokuva ’Help!’. Elokuvaa tähdittävät luonnollisesti The Beatles -yhtyeen jäsenet John Lennon, Ringo Starr, George Harrison ja Paul McCartney. Elokuvan soundtrack julkaistiin myöhemmin samannimisenä albumina ’Help!’. Albumi pitää sisällään muun muassa yhä nykypäivänäkin suurimmalle osalle tutun ’A Hard Days Night’-kappaleen. ’Help!’-elokuvan soundtrack -albumi nousi niin Britannian kuin USA:nkin albumilistan listaykköseksi pysyen siellä yhdeksän viikon ajan. Myös toinen, vuotta aiemmin ilmestynyt Beatles-elokuva ’A Hard Day’s Night’ muistetaan nimenomaan musiikistaan.Muita musiikistaan kuuluisia elokuvia ovat muun muassa vuonna -84 ilmestynyt ’Purple Rain’ ja vuonna -77 ilmestynyt ’Saturday Night Fever’. ’Purple Rain’ -elokuvaa tähdittää Prince, joka julkaisi samana vuonna samannimisen soundtrack-albumin. Levyä myytiin yli 20 miljoonaa kappaletta ja se pysyi Yhdysvaltain listaykkösenä huikeat 24 yhtäjaksoista viikkoa. Soundtrack-albumin tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa ’When Doves Cry’, ’Let’s Go Crazy’ ja ’I Would Die 4 U’. Discomusiikin ympärille rakentuvan ’Saturday Night Fever’-elokuvan pääosassa nähtiin puolestaan tuolloin vielä melko tuntematon John Travolta. Elokuvan myötä diskomusiikista ja diskosta ilmiönä tuli maailmanlaajuinen, ja se inspiroi muun muassa Madonnan ’Hung Up’ -musiikkivideota.Mikäli olet erityisesti jazzin ystävä, kannattaa lukea sivustomme artikkeli Jazz-elokuvia. Osa kyseisen musiikkigenren tärkeimmistä elokuvista on muodostunut hiteiksi ja jäänyt ihmisten mieliin juuri musiikkinsa ansiosta.

Musiikistaan kuuluisia mainoksia

Linnea Gorczany — Thu, 12 Mar 2015 05:20:08 +0000

Musiikkia käytetään tehosteena paitsi elokuvissa ja TV-sarjoissa, myös TV- ja radiomainonnassa. Musiikki voi auttaa tekemään mainonnasta tehokasta, sillä tehokkaan mainonnan tulee olla mieleenpainuvaa. Monesti on kannattavaa tehdä huomiota herättävä mainos, joka saa ihmiset ja joskus jopa muun median puhumaan siitä. Huomion on toki oltava positiivista, jotta se ei saa ihmisiä karttamaan tuotetta. Mainoksen on myös hyvä olla vaikuttava ja herättää kuluttajissa myönteisiä tunteita – ja juuri tämän vuoksi musiikki on monesti erinomainen lisä mainokseen.Osa mainoksista jää ihmisten mieliin pitkäksi aikaa, jopa vuosikymmeniksi. Yleensä se, mitä muistetaan, on nimenomaan mainoksessa käytetty musiikki. Vielä nykyäänkin ihmiset muistavat esimerkiksi monia 1980-luvulla televisiossa pyörineitä mainoksia ja niissä käytettyjä lauluja, rallatuksia tai taustamusiikkeja. Osa musiikeista puolestaan yhdistetään herkästi mainoksiin, joissa niitä on käytetty. Musiikin ei kuitenkaan tarvitse missään nimessä olla ennalta tuttua tai sisältää sanoituksia, vaan joskus pelkkä tarttuva rytmi riittää kiinnittämään ihmisten huomion. Näin käy muun muassa nettikasino Betssonin yhdessä Duudsonien tekemässä mainoksessa, jossa pohjanmaalaiset megasuositut Duudsonit pelaavat pokeria-omaan tyyliinsä. Kyseisen mainoksen voi katsoa esimerkiksi YouTubesta.Hyvä esimerkki musiikkinsa vuoksi mieleenpainuvasta mainoksesta ovat Dr. Oetkerin Paula-vanukkaan mainokset, joiden rap-tyylinen mainosmusiikki jää mieleen erittäin helposti. Kuten usein muutkin mieleenpainuvat mainokset, tämäkin mainos aiheuttaa niin ihastusta kuin vihastustakin. Samoin onnistuvasti mieleenpainuva mainosmusiikki on onnistuttu tekemään Oululaisen Pullava-pullamainokseen. Letkeärytminen musiikki ja riimejä sisältävä sanoitus jäävät mieleen väistämättä. Myös Valio ja Mehukatti ovat tunnettuja loistavasti onnistuneista mainosmusiikeistaan, ja juuri näiden tuotemerkkien mainoksia muistetaan yhä edelleen myös vuosikymmenten takaa. Esimerkiksi Valion piimämainoksen ’Rakastaja vatsalleni’ -kappaleen osaa ulkoa varmasti jokainen 80- ja 90- luvun taitteen lapsi.

Jazz-elokuvia

Linnea Gorczany — Wed, 11 Mar 2015 12:21:58 +0000

Jazz-musiikki on tärkeä osa amerikkalaista kulttuuria, ja siitä onkin tehty muun muassa lukuisia elokuvia. Jazzin kulta-aikaa oli 1900-luvun alkupuolisko ja jazz-elokuvia tehtiinkin erityisen paljon 1940- ja 1950-luvuilla. Jazz ei ole kuitenkaan missään nimessä unohtunut eikä sen arvostus laskenut. Jazz-musiikki soi nykyäänkin paitsi jazz-klubeilla, myös monissa elokuvissa.Vuonna 1927 ilmestynyt elokuva ’The Jazz Singer’ on merkittävä jazz-elokuva, mutta myös merkittävä merkkipaalu amerikkalaisessa elokuvahistoriassa. Se oli ensimmäinen täyspitkä Hollywood-elokuva, jossa dialogi on puhuttu osa elokuvan toimintaa. Vielä 90-luvulla elokuva valittiin US Library of Congress’s National Film Registryssa kulttuurisesti, historiallisesti ja esteettisesti merkittäväksi elokuvaksi. Elokuvan pääosaa esitti Al Jolson.’Cabin in the Sky’ oli alun perin Broadway-musikaali, mutta siitä tehtiin myös elokuva vuonna 1943. Elokuvassa nähdään sivurooleissa muutamia maailman parhaista jazz-muusikoista kuten Louis Armstrong ja Duke Ellington orkestereineen. Louis Armstrong esitti tunnusmusiikin myös vuonna 1956 ilmestyneessä elokuvassa ’High Society’ (suom. Skandaalihäät). Elokuvassa nähtiin myös muita 50-luvun megatähtiä kuten Frank Sinatra, Grace Kelly ja Bing Crosby. ’High Societya’ pidetään yhtenä Grace Kellyn kaikkien aikojen parhaista elokuvista ja siihen perustuvaa samannimistä musikaalia alettiin esittää Broadwaylla vuonna 1998.Jazz-tähti Billie Holidayn elämää kuvaava elokuva ’Lady Sings the Blues’ ilmestyi vuonna 1972. Billie Holidayna nähtiin yhdysvaltalainen laulaja Diana Ross, joka teki elokuvassa näyttelijädebyyttinsä. Laulajan näyttelijäntaitoja epäiltiin etukäteen, mutta elokuvasta tuli jättimenestys ja Ross nimettiin roolistaan jopa Oscar-ehdokkaaksi.Vaikka suurin osa jazz-elokuvista onkin tehty 1900-luvun puolivälin tienoilla, ilmestyy jazz-teemaisia elokuvia vielä nykyäänkin silloin tällöin. 1980-luvulla ilmestyi erityisen runsaasti jazz-elokuvia, kuten The Cotton Club (1984), Round Midnight (1986), Bird (1988) ja The Fabulous Baker Boys (1989). Jazz inspiroi vahvasti myös useita 2000-luvun elokuvia, joista tuorein ’Whiplash’ ilmestyi vuonna 2014.

Maailman parhaat jazz-muusikot kautta aikain

Linnea Gorczany — Fri, 06 Mar 2015 12:17:50 +0000

Jazz-musiikki syntyi Amerikassa 1800 – 1900-luvun vaihteessa, kun amerikkalainen ja eurooppalainen klassinen musiikki sekoittuivat afrikkalaisten orjien kansanmusiikkiin. Jazz-musiikille tyypillisissä piirteissä kuten swing-rytmissä, improvisaatiossa ja synkopoinnissa näkyykin selvästi länsiafrikkalaisuus. Tärkeä osa jazz-musiikkia ovat erilaiset puhallinsoittimet kuten saksofoni, trumpetti ja klarinetti, mutta myös muita soittimia käytetään. Jazzia voi soittaa aivan yhtä hyvin niin sanottu big band kuin yksittäinenkin henkilö. Jazz on yksi Amerikan arvostetuimmista taidemuodoista, ja sen kautta on noussut pinnalle useita musiikkineroja. Suomeen jazz-musiikki saapui 1920-luvulla.Lienee kiistämättä maailman tunnetuin jazz-muusikko oli yhdysvaltalainen, New Orleansissa syntynyt Louis Armstrong. Häntä pidetään laajasti jopa yhtenä kaikkien aikojen parhaista muusikoista. Louis eli vuosina 1901 – 1971 ja oli sekä jazzlaulaja että -trumpetisti. Armstrong kehitti scat-laulutyylin, ja hänet tunnetaan myös nimillä Pops ja Schatmo. Sekä hänen laulunsa että trumpetin soittonsa on inspiroinut myöhemmin lukuisia muita muusikoita, Frank Sinatra ja Dizzy Gillespie mukaan lukien.Edward ”Duke” Ellington oli puolestaan varsinainen jazzin voimahahmo 1920-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Hän toimi niin jazzsäveltäjänä, -pianistina kuin yhtyeenjohtajanakin. Hänen tunnetuimpiin kappaleisiinsa kuuluvat muun muassa ’Moon Indigo’, ’Sophisticated Lady’ ja ’Satin Doll’. Ellingtonia pidetään edelleen yhtenä suurimmista amerikkalaisista säveltäjistä ja hänen työnsä vaikuttaa musiikkisuuntauksiin vielä tänäkin päivänä.Tunnetuimpiin jazz-muusikoihin kautta aikain kuuluu myös Arthur ”Art” Tatum. Tämä yhdysvaltalainen vuosina 1909 – 1956 elänyt jazz-pianisti ja varsinainen virtuoosi oli lähestulkoon täysin sokea. Hän mullisti pianon merkityksen jazz-musiikissa, ja yhä edelleen häntä pidetään laajalti kaikkien aikojen parhaana pianistina. Art Tatum pystyi soittamaan vaikeita kohtia nopeasti, vaikka samalla näytti, ettei hän liikuttanut käsiään juuri lainkaan.